Kuusamon kaupungin järjestämä Rajafoorumi 2025 kokosi yhteen itärajan kuntien, valtionhallinnon, tutkimuslaitosten ja yrityskentän toimijoita keskustelemaan elinvoiman, turvallisuuden ja saavutettavuuden teemoista. Yhteisen keskustelun ytimessä oli tarve vahvistaa rajaseudun resilienssiä ja toimia aktiivisesti muuttuvassa turvallisuusympäristössä.
Kuusamon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Heikkilä avasi tilaisuuden, ja korosti yhteistyön merkitystä rajaseudulla.
– Rajakuntien yhteistyötä tarvitaan, niin että kunnat voivat yhdistää voimavaransa kaikkia koskettavissa asioissa ja rajakuntien ihmiset viedä yhdessä asioita eteenpäin. Näin saadaan leveämmät hartiat vaikuttavuuden aikaansaamiseksi, tiivisti Heikkilä.
Muuttuva rajaympäristö ja EU:n ulkorajapolitiikka keskiössä
Itä-Suomen yliopiston professori Jussi P. Laine nosti esiin, kuinka rajan rooli on muuttunut vuorovaikutuksen väylästä geopoliittiseksi jakajaksi. Laineen puheenvuoro johdatti paneelikeskusteluun aiheesta ”EU:n itäinen ulkorajapolitiikka ja Venäjän haaste”, jonka avasi Ruotsin entinen puolustusministeri ja kansanedustaja Peter Hultqvist videopuheenvuorolla. Hultqvist korosti Suomen pitkän Venäjä-rajan strategista merkitystä koko Euroopalle ja Natolle.
Paneelissa keskustelivat tutkija Timo Miettinen, strateginen asiantuntija Hanna Smith ja Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen. Keskusteluissa korostui rajan muuttuva rooli niin liikkuvuuden, kaupankäynnin kuin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
– Paikallinen maanpuolustustahto on korkea, mutta se vaatii rinnalleen uskoa tulevaisuuteen esimerkiksi investointien muodossa, painotti Manninen.
Tarve uudelle strategiselle ajattelulle
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että tällä hetkellä Venäjä-suhteen tarkastelussa painopisteen on oltava turvallisuuspolitiikassa. Samalla esitettiin tarve uusille strategioille ja kielelle, haasteiden sijaan olisi puhuttava avoimemmin ongelmista, kuten Hultqvist teki puheenvuorossaan.
– Muutos on niin suuri, että vanhat mekanismit eivät enää toimi vaan on haettava uusia ratkaisuja. Strategian puuttumista kurotaan nyt kiinni, kun pitkään elettiin tilanteessa, jossa ajatus oli, että tämä on nyt tässä, eikä mikään muutu, kommentoi Smith.
EU:n rooli nähtiin yhä tärkeämpänä myös turvallisuuspolitiikassa. Timo Miettisen mukaan unioni ei kilpaile Naton kanssa, vaan voi täydentää sitä vahvistamalla sisämarkkinoiden valmiuksia esimerkiksi aseteollisuudessa. Rajaseudulle Miettinen antoi ohjenuoraksi tarjota ratkaisuja ja mahdollisuuksia omista lähtökohdista rakentaen niin, että niistä syntyy mahdollisuuksia ja ratkaisuja myös EU-tason ongelmiin.
Itärajan mahdollisuudet ja menetykset vaativat yhteistä edunvalvontaa
Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen nosti puheenvuorossaan esiin itärajan alueiden mahdollisuuksia ja haasteita Ukrainan sodan ja Venäjän rajan sulkeutumisen jälkeen. Alueella on merkittäviä vahvuuksia, kuten metsä- ja mineraalivarannot, ainutlaatuinen luonto ja matkailun kasvupotentiaali, jotka ulottuvat koko itärajan mitalle Suomenlahdelta Lappiin.
Suurimmat menetykset liittyvät kansainvälisen yhteistyön katkeamiseen ja rahoituskanavien sulkeutumiseen.
Tulevaisuuden edellytyksinä Parkkinen korosti tuulivoiman mahdollistamista myös Itärajalla, työvoiman saatavuutta tukevia koulutusratkaisuja sekä maahanmuuttajien pitkäjänteistä integrointia.
– Meidän on varmistettava, että itärajan ääni kuuluu päätöksenteossa ja että lupaukset muuttuvat teoiksi, Parkkinen totesi.
Paneelissa vaadittiin rohkeaa edunvalvontaa ja alueen vahvuuksien hyödyntämistä
Paneelikeskustelussa ”Itäinen rajaseutu – taantuva portinvartija vai elinvoimainen kasvun veturi?” korostui vahva yhteinen näkemys siitä, että itäisen Suomen tulevaisuus rakentuu alueen omien vahvuuksien ja konkreettisten toimenpiteiden varaan, ei syrjäisyyden varjoon jäämisen.
Kansanedustaja Krista Mikkonen painotti puheenvuorossaan, että alueen kehittäminen edellyttää puhdasta energiaa, toimivia kantaverkkoja ja sujuvampia lupaprosesseja. Hän nosti esiin myös vastuullisen kaivostoiminnan tarpeen vihreässä siirtymässä.
– Ei niin, että tulemme täältä raukoilta rajoilta, lakki kourassa, vaan omat vahvuudet edellä, totesi Mikkonen rajaseudun alueidentiteetin vahvistamisesta.
Yhteisesti panelistit näkivät, että alue tarvitsee investointeja, saavutettavuutta ja energiaratkaisuja. Maa- ja metsätalous sekä puhtaiden raaka-aineiden jalostus tarjoavat uudenlaista kasvupohjaa, mutta niiden edellytyksenä ovat infrastruktuuri, rahoitus ja poliittinen tahto. Paneeliin osallistuivat myös kansanedustaja Mikko Polvinen, Itä-Lapin kuntayhtymän johtaja Antti Mulari ja MTK Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Jari Rouvinen.
Tiekartta rajaseudun tulevaisuudelle
Tilaisuuden päättänyt Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Parviainen korosti, että rajaseudun tulevaisuutta rakennetaan nyt uusista lähtökohdista. Hän muistutti hallituksen ohjelma-asiakirjoista Pohjoisen ja Itäisen Suomen kehittämiseksi ja peräänkuulutti alueen toimijoilta aktiivista otetta.
– Meidän on varmistettava, etteivät ohjelmat jää vain paperille. Elinvoimaiset kunnat ja aktiiviset asukkaat ovat parhaita toimijoita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet, Parviainen päätti.
Rajafoorumi 2025 tapahtuman ohjelma