Kuusamo kasvaa tasapainossa luonnon kanssa

Kuusamossa pyritään elämään kestävällä tavalla, luonto ja ihmiset huomioon ottaen. Se näkyy kiireettömässä elämäntavassa, jossa eletään luonnon kierron mukaan ja jossa naapurit otetaan huomioon.

Poroemäntä, sisävesikalastaja – Kuusamossa on tarjolla töitä, mitä muualla ei ole. Työvoimalle on kaupungissa suuri tarve, ja töitä on tarjolla laidasta laitaan.

– Tämän ja kahden seuraavaan vuoden aikana Kuusamossa avautuu tuhat työpaikkaa, kaupunginjohtaja Jouko Manninen kertoo.

Manninen itse on paluumuuttaja – hän kuvailee olevansa pohjoisen sielu. Kuusamo veti aiemmin Kajaanissa asuneen Mannisen ja hänen vaimonsa takaisin synnyinseuduille. Kymmenisen vuotta sitten koti rakentui järven rannalle, ja samaan pihapiiriin muutti vastikään myös tytär perheineen.

Naturpolis Oy:n biotaloushankkeen projektipäällikkönä toimiva Marjo Kämäräinen taas on viihtynyt Kuusamossa lähes koko ikänsä. Välissä hän kävi opiskelemassa Rovaniemellä, mutta palasi takaisin.

– Tuntuu, että uudet kuusamolaiset tai paluumuuttajat omaavat tietyn arvomaailman. He ovat luontoihmisiä, jotka haluavat elää arvojensa mukaisesti. Ja se onnistuu Kuusamossa hyvin.

Manninen lisää, että Kuusamossa on aina eletty luonnon kanssa tasapainossa. Moni kuusamolainen elää vuodenaikojen mukaisesti niin, että harrastukset ja ruokavalio vaihtuvat luonnon kierron mukaan.

– Nyt on pilkkimisen aika, keväällä korvasienien keruu, kesällä ensin hillojen poiminta, sitten mustikan ja karpalon. Syksyllä alkaa linnunmetsästys ja osalle myös hirvenmetsästys.

Kaupungista ei tarvitse mennä kauas, kun vastaan tulee ensimmäiset luontopolut. Kuusamo on sijoittunut viiden eri kansallispuiston keskelle. Kuusamosta löytyy myös urbaania elämää ja muun muassa ravintoloita on yli kuusikymmentä.

– Se on myös Kuusamon vahvuus. Täällä pystyy elämään erinäköisiä elämiä: voi asua keskustassa kerrostalossa palveluiden lähellä tai täysin korvessa, jos kaipaa omaa rauhaa. Toisaalta järven rannallakin pystyy asumaan suhteellisen lähellä keskustaa. Jos taas nauttii siitä, että ympärillä on vilinää, voi asua Rukan seudulla, Kämäräinen toteaa.

Luonto myös työllistää

Kuusamolla on kolme vahvasti kasvavaa globaalia toimialaa, joiden ympärille palvelut ja hallinto nivoutuvat. Ensimmäinen niistä on matkailu.

– Matkailualan yritykset ymmärtävät kestävän kehityksen tärkeyden, esimerkkinä hiilineutraali Rukakeskus Oy, sanoo Manninen.

Toinen yhtä suuri ja tärkeä kasvuala Kuusamolle on metsätalous ja puunjalostus.

– Jalostusarvon nostolle on vielä paljon työn sarkaa, ja myös pienille yrityksille on varmasti tilaa.

Kolmas on luonnontuotteet, maatalous ja alkutuotanto, esimerkkeinä Kuusamon Kala Oy sekä Kuusamon Juusto Oy. Erityisesti nämä toimialat tarjoavat mahdollisuuksia niin työntekijöille kuin yrittäjille.

– Kuusamon elinkeinoyhtiö kannustaa yrittäjyyteen ja kuvaavaa on, että Kuusamossa perustettiin viime vuonna noin sata yritystä, samoin toissa vuonna. Yrittäjyys on hieno tilaisuus harjoittaa omannäköistä yritystoimintaa, Manninen toteaa.

Voimavarana yhteisöllisyys

Työntekijöille Kuusamo tarjoaa kiireetöntä elämää, jossa työ ja vapaa-aika ovat yhdistettävissä.

Kämäräiselle etätyöt mahdollistavat sen, että lounastauolla ehtii käydä hiihtämässä ja syödä eväsleivät luonnossa. Luontokohteet ovat niin lähellä, että saman päivän aikana pystyy tekemään työpäivän ja luontoretken. Hän arvelee, että työn ja vapaa-ajan yhdistäminen jossain muualla voisi olla hankalampaa.

– Eräharrastajana ja metsästäjänä ehdoton etu etelään verrattuna on paikallinen metsästysoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että paikallinen saa metsästää valtion mailla.

Eduksi ja voimavaraksi Kämäräinen laskee myös sen, että hän tuntee kaikki naapurinsa, sekä roska-autonkuljettajan ja postinjakajan. Kuusamon kaupungille ihmisyyteen liittyvät arvot ovat tärkeitä. Sitä kuvastaa kaupungin ydinlause: ”Rakkaus lähimmäiseen ja luontoon” ja sen jatkolause: ”Kuusamo on perheille paras”.

– Hyvin usein täällä vierailevat tai osan vuodesta asuvat ihmiset kuvailevat kuusamolaisia ystävällisiksi ja avuliaiksi. Osaksi yhteisöä on helppo päästä mukaan. Eräs ulkopaikkakuntalainen totesi, että täällä ei tarvitse perustella itseään tai saavuttaa arvostusta, vaan kaikki kohtelevat toisia tasavertaisesti.

Kestävän kasvun Kuusamo

Sopusointu ja yhteiselo luonnon kanssa ovat pohja Kuusamon kasvulle. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Kuusamon luonnonvaroja hyödynnetään kestävällä tavalla. Kaupunki haluaakin toivottaa tervetulleiksi yritykset, jotka kantavat vastuunsa luonnosta.

– Kaupungin tavoitteena on pysyvän asumisen lisääminen. Matkailun ja teollisen toiminnan kuten bio- ja kiertotalouden sekä puhtaan energian tuotannon kehittäminen. Näitä pyritään edistämään kaavoittamalla, Kuusamon kaupungilla kaavoittajana toimiva Kimmo Kymäläinen kertoo.

Kuusamo edistää yhteistyötä luonnonvaroja kestävästi hyödyntävien yritysten ja kaupungin välillä. Vuosina 2021–2025 kaupungissa toteutetaan yli 200 miljoonan euron investoinnit kestäviin elinkeinoihin. Kuusamo saavuttaa hiilineutraaliuden ja jätteettömyyden ensimmäisten joukossa vuonna 2030.

Matkailu on Kuusamossa merkittävä työnantaja, ja se luo tarpeita maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen.

– Luontomatkailu ympärivuotisesti kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän, ja Kuusamossa on siihen hyvät puitteet ja palvelutarjonta. Kaupungin väestönkehitys on pitkään ollut laskussa, mutta viime vuosina lasku on pysähtynyt, Kymäläinen toteaa.

– Käynnissä on paljon loma- ja pysyvän asumisen sekä matkailuun liittyviä asema- ja yleiskaavahankkeita. Maanomistajat ovat olleet aktiivisia ranta-asemakaavojen suhteen, Kymäläinen kertoo.

Kaupungilla on tarjota tontteja moneen tarpeeseen.

– Yritykset tarvitsevat työntekijöitä, ja näin ollen tarvitaan myös asuntoja, yhdyskuntatekniikan insinööri Jukka Väisänen toteaa.

Parhaillaan käynnissä on kaksi hanketta: Mäntyselän kiertotalouspuisto eli Kuusamon biopuisto ja Rukan alueen kehittäminen.

– Kaupungin toiveena on, että biopuisto tuo toteutuessaan elinvoimaa, lisää uusia työpaikkoja sitä kautta ihmisiä Kuusamoon, Väisänen kiteyttää.

Kuusamon biopuisto on kiertotalouden ytimessä

Mäntyselän teollisuusalue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Kuusamon keskustaajamasta lounaaseen. Alueen laajennuksen kaavoitus käynnissä ja alueelle suunnitellaan Kuusamon biopuistoa.

– Toiminnan pääpainon on tarkoitus olla puunjalostuksessa ja johtavat teemat ovat biotalous ja kiertotalous. Toiminnan ytimessä on resurssien kierto ja visiona on, että alueella ei synny jätettä, vaan ainoastaan lopputuotteita. Pyrkimyksenä on jalostusasteen korottaminen siihen pisteeseen, että kaikki jalostettaisiin täällä, Väisänen kertoo.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan monipuolista yritystoimintaa ja tehokas yhteistyöverkosto yritysten ja TKI-toimijoiden välillä.

– Alueelle on suunniteltu eri kokoisia tontteja, jotka palvelevat hyvinkin erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä. Kaavoitus on käynnissä ja nyt on hyvä mahdollisuus vaikuttaa kokonaisuuteen, Kymäläinen sanoo.

Sijainniltaan alue on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja kohtuullisen matkan päässä keskustasta ja asuinalueilta.

Alueelle on jo rakentunut Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo. Kymäläisestä vaikuttaa siltä, että kiinnostusta aluetta kohtaan on.

 

Rukan alueen kehittäminen

Myös Rukan kehittämisen suhteen kaupungilla on isot tavoitteet. Taustalla on pitkä työ ja tavoitteena on saada alueelle ympärivuotisuutta ja uutta yritystoimintaa.

– Kausiluontoisuus alkaa hävitä pois ja työtä on ympärivuotisesti. Kesälläkin on erilaisia aktiviteetteja, jotka työllistävät, Kymäläinen avaa.

Pitkän tähtäimen, 20-30 vuoden suunnitelma on mahdollistaa lisärakentamista ja eri tyyppisiä palveluja, joilla luodaan edellytykset Rukan kasvulle.

– Rukan osalta yleiskaavan uudistaminen on jo käynnissä ja hyvällä mallilla. Rukan hiihtostadionin uudistamisen asemakaavoitusta ollaan käynnistämässä, ja sitä on tarkoitus tehdä rinnan yleiskaavoituksen kanssa, Kymäläinen kertoo.

– Tavoitteena alueelle on mahdollistaa hiihtostadionille olympiavalmennuskeskus, alppikoulu ja niiden ympärille hotellia ja erilaista liiketoimintaa, Väisänen lisää.

Artikkeli on ilmestynyt Helsingin Sanomien Kasvu-liitteessä 12.4.2023, lue liite kokonaisuudessaan täällä. Teksti: Moona Laakso. Kuvat: Keijo Lehtimäki ja Kuusamon kaupunki. Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Kuusamon kaupungin ja Naturpoliksen hallinnoimien Hiiliviisaan biotalouden innovaatioekosysteemi -hankkeen sekä Mahdollisuuksien Pohjoinen – JobBoost Koillis-Suomi -hankkeen kanssa.