Mikä on osallisuus ja miten se ilmenee?
Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu ja että oma ääni kuuluu. Osallisuuden tunne syntyy siitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa yhteisöä ja että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Osallisuus lisää hyvinvointia ja toimintakykyä, ja auttaa erityisesti niitä, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa.
Osallisuutta edistävä tapahtuma tarjoaa ihmisille mahdollisuuden olla osa yhteisöä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tärkeää on huolehtia siitä, että kaikki ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja kunnioitetuksi, että eri väestöryhmät kohtaavat ja että heikoimmassa asemassa olevat saavat äänensä kuuluviin. Osallistujien tulee saada olla toimijoita eikä vain toiminnan kohteita, ja heidän tulee saada kokeilla erilaisia rooleja.
Osallisuutta edistävä tapahtuma tarjoaa myös mahdollisuuden luoda yhteistä hyvää ja jakaa sitä tasavertaisesti muiden kanssa. Toiminnassa tulee huomioida erityisryhmien tarpeet ja tarjota heille tarvittavaa tukea ja resursseja. Avoimet, syrjimättömät, turvalliset ja saavutettavat tilat ovat tärkeitä yhteisöllisyyden kannalta.
Tavoitteena on, että jokainen kuntalainen voi tuntea itsensä osalliseksi ja että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tämä edellyttää jatkuvaa, verkostomaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja osallisuuden edistämistä kaikessa yhteisöllisessä toiminnassa.
Edistääkö tapahtuma osallisuutta?
Tapahtumatuotannon kannalta erityistä huomiota vaativia ryhmiä ovat muun muassa eri ikäryhmät (lapset, nuoret, ikäihmiset), liikuntarajoitteiset, kuntoutujat ja muut osallistumiseensa erityistä tukea tarvitsevat sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset asukkaat.
Kun tapahtuman halutaan edistävän kaikkien kaupunkilaisten osallisuutta, käytä apuna seuraavia kysymyksiä:
- Miten houkuttelette mukaan ihmisiä, jotka eivät koe julkisia tiloja turvallisiksi tai jotka vetäytyvät omiin oloihin rahan puutteen tai muiden vaikeuksien vuoksi?
- Mitä teette, jotta yksin jääneet tulisivat löydetyiksi, kunnioittaen kohdatuiksi, vuorovaikutukseen innostetuiksi ja toimintaan saatetuiksi?
- Saako osallistuja olla toimija eikä toiminnan kohde? Saako hän kokeilla erilaisia rooleja? Miten se tehdään käytännössä?
- Onko erityisryhmien tarpeita selvitettäessä kuultu heitä itseään? Miten?
- Millaista yhteiskehittämistä tai yhteistuotantoa teette? Esim. kyläjuhlien järjestäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa.
- Millä tavoin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat osaamisensa näkyviin niin, että siitä seuraa arvostusta ja kiitosta myös oman viiteryhmän ulkopuolelta?
- Toteuttavatko osallistujat yksin tai yhdessä vertaisten ja ammattilaisten kanssa isompia tai pienempiä projekteja, joilla osallistujat saavat tärkeiksi kokemilleen asioille näkyvyyttä? Esim. pop up -tapahtuma, asennekampanja, flash mob, osallistava kulttuuritoiminta.
- Pyritäänkö toiminnassa aktiivisesti siihen, että eri väestöryhmät kohtaavat?
- Tarjoaako toiminta mahdollisuuden luoda yhteistä hyvää eli sosiaalista ja jopa taloudellista arvoa muille toimintaan osallistuville ja laajemmin paikallisessa yhteisössä? Esim. virkistys, yhteisötaiteen yhteistuotanto, tietojen ja taitojen jakaminen.
- Tarjoaako toiminta mahdollisuuden nauttia paikallisen yhteisöllisyyden hyvistä puolista? Esim. merkityksellisyyden kokemus osana yhteisöä, yhdenvertaisuuden kokemus, luottamus, yhteisöllinen hyvinvointi, toisten ihmisten seura, tiedot ja taidot.
- Millaisia osallisuutta lisääviä rakenteita toiminnassa luodaan? Miten? Esimerkkejä rakenteista: kunnan ja kansalaistoimijat yhteen tuova toimintamalli, verkosto, osallisuutta edistävä säännöllinen yleishyödyllinen toiminta.
Lähde ja lisätietoja:
Osallisuuden edistäjän opas, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (2023) https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-088-0
Tarjoa resursseja, tietoa, taitoja ja tukea
Osallistumisen esteiden huomaaminen ja ratkaiseminen on tärkeää. Usein esteet liittyvät liikkumiseen, sopivan kaverin puuttumiseen tai mahdollisiin kustannuksiin. Toimintaan osallistuminen saattaa vaatia tukea esimerkiksi ilmoittautumiseen, liikkumiseen tai kuljetuksiin tapahtumapaikalle.
Tapahtumien järjestämiseen osallistumista voi tukea tarjoamalla tietoa ja taitoja, avustuksia, tiloja, verkkoalustoja tapahtumien tiedottamiseen, yhteys- tai tukihenkilöitä sekä mahdollistamalla monialaista verkostoitumista. Verkostoyhteistyö auttaa laajentamaan ymmärrystä ja luo uusia näkökulmia.
Pitkittyneiden vaikeuksien edessä ihmiset usein vetäytyvät omiin oloihinsa, mikä voi johtaa elämänpiirin kaventumiseen ja vääristyneeseen käsitykseen itsestä ja muista. Helposti lähestyttävät yhteiset tilat ja tapahtumat mahdollistavat yhteydenpidon muihin ihmisiin. Myös helposti saavutettavilla viher- ja vesialueilla sekä luonnollisilla ja kulttuurisilla reiteillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin kannalta.
Esimerkki Kuusamossa toteutetusta Kesäkeidas-toiminnasta: Taide-, kulttuuri- tai luontolähtöinen osallisuusverkosto, Innokylä (2022) https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/taide-kulttuuri-tai-luontolahtoinen-osallisuusverkosto/kehittamisen-polku