Järvikalastus

Irnijärvi sijaitsee Etelä-Kuusamossa, vajaa 50 km Kuusamon keskustasta Kajaanin suuntaan. Järven pituus päästä päähän on noin 25 km, ja leveys enimmillään noin 4 km. Järven keskisyvyys on noin 5 m ja syvin kohta on 24 m. Irnijärven rannassa Vuonnanojalla on veneenlaskuramppi (Irnintie 138).
Tärkeimmät kalalajit ovat taimen, järvilohi, muikku, siika, hauki, ahven.

Pohjolan voima säännöstelee järveä ja istuttaa joka vuosi taimenta, järvilohta ja siikaa.

Kerojärvet kuuluvat Iijoen vesistöalueeseen, ne ovat säännösteltyjä vaikkakin suojeltuja voimalaitosrakentamiselta.  Pikku-Kero on pohjoisin kolmesta Kerojärvestä. Pikku-Keroon laskevat Raakunjärvestä Kurjenjoki sekä Hietajoki, Pikku-Kero puolestaan yhdistyy Keski-Keroon Kerosalmen kautta, alueella on hyvä laavu, veneenlaskuramppi ja runsaasti pysäköintitilaa. Iso-Kero ja Keski-Kero muodostavat noin 20 km² järvialueen. Vesistöön on istutettu järvilohta, järvitaimenta, harjusta ja siikaa.

Yhteislupa-alueeseen kuuluva Polojärvi sijoittuu E5 tien toiselle puolelle.

Alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet niin aloittelijoille kuin ammattilaisellekin.

Suuren vesialueen sydän on kaupungin keskustasta noin 25 kilometriä itään ulottuva Kuusamojärvi, jonka rinnalla kalaisin alueen vesistä on erämainen Muojärvi. Järvet yhdistyvät toisiinsa pienten altaiden kautta. Maisemaa muokkaavat pitkät niemet ja pienet saaret. Vesistöalueen vedet laskevat kahta kautta Venäjälle: eteläinen reitti kulkee Pistojoesta samannimiseen järveen ja pohjoisempaa vedet laskevat Kuusinki- ja Oulankajokien kautta Paanajärveen.

Kuusamojärven kupeessa sijaitseva Muojärvi on yksi pohjoisen Suomen parhaista uisteluvesistä. Muojärvi on saarten ja niemien suojaamaa aluetta, joten veneileminen siellä on turvallista: pahoja myrskykelejä sattuu kohdalle hyvin harvoin. Järvi on kuulu komeista järvilohistaan, mutta löytyy sieltä kalastettavaa myös hauen ystäville.
Lupa-alue kattaa lisäksi muun muassa Kirpistön, Kiitämän, Suiningin ja Joukamojärven, yhteensä huikeat 250 neliökilometriä saalisvarmaa kalavettä. Lupa-alueeseen kuuluu myös Iijärven Maaselänlahti.

Kuusamojärvi on myös helppo ja turvallinen veneilykohde, sillä reitit ovat hyvin merkittyjä ja yksittäisiä kiviä ja matalikoita on vähän. Rannat ovat pääsääntöisesti alavia ja rantautuminen siksi helppoa. Tulipaikkoja ja veneluiskia on tiheässä. Järvelle pääsee esimerkiksi aivan kaupungin keskustasta Kelanrannan satamasta. Muojärven tavoittaa parhaiten Sossonniemen kalasatamasta.

Pohjoisen puhdasvetisen, luonnontilaisen, säännöstelemättömän ja komean suurjärven maisemaa muokkaavat aavat ulapat, jyrkät syvänteet, pitkät hiekkarannat, särkät, kiviröykkiöt ja kiviset matalikot. Vaarat ja tunturit siintävät järveä ympäröivässä maisemassa.

Kitka jakautuu Ala- ja Yli-Kitkaan. Itäiseen Koutajoen vesistöön kuuluva järvi hakee rajojaan Kuusamon pohjois- ja Posion eteläosista. Vielä jääkauden jälkeen Kitkajärven vesi virtasi länteen, mutta nykyisin järvi purkaa vetensä itään – legendaariseen Kitkajokeen. Kitkasta vedet laskevat Oulankajokeen ja edelleen Venäjän puolelle Paanajärveen päätyen lopulta Vienanmereen.

Lähes 290 neliökilometrin suuruisen Kitkajärven ainutlaatuisuutta korostaa sen korkeustaso: järvi on noin 240 metriä merenpinnan yläpuolella. Suuren massansa takia Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin ylänköalueen pienemmissä järvissä. Paikoin syvyyttä on yli 40 metriä.

Kitkajärven pääasiallinen saaliskala vetouistelijoille on taimen, jonka alamitta on 60 senttiä. Suurimmat uistimella saadut taimenet ovat reilun viiden kilon vonkaleita. Kitkan alkuperäistä taimenkantaa ylläpidetään myös istutuksilla. Kuuluisa on myös Kitkajärven muikku ”Kitkan viisas”, joka tarinan mukaan ei lähde Venäjälle, vaikka sinne alavirtaan hyvin pääsisikin. Järvi on antelias myös siian, harjuksen, hauen ja ahvenen pyytäjille.

Kalastuskausi Kitkalla kestää koko kesän, mutta syönti paranee syksyisin vesien jäähdyttyä: paras syöntihuippu osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen – juuri talventulon kynnykselle. Kitkajärven yhteislupa-alue kattaa 25.000 hehtaaria parhainta mahdollista kalavettä. Kitkaa halkoo pituussuunnassa läpi järven merkitty venereitti. Perusliikkuminen järvellä on turvallista ja helppoa. Karttaplotteri ja järvikartasto ovat vesillä liikkujalle kuitenkin hyvä apuväline.