Sairastuneelle lapselle paras paikka on oma koti. Sairasta lasta ei voi tuoda varhaiskasvatukseen. Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuspäivän aikana, siitä ilmoitetaan välittömästi vanhemmille (tai varahakijalle). Lapsi tulee hakea pois mahdollisimman pian. Samoin jos lapsi tarvitsee terveydenhoitoa tai sairaanhoitoa varhaiskasvatuspäivän aikana, vanhemmat vievät ensisijaisesti lapsensa lääkäriin. Varhaiskasvatusyksikössä on tarvittavat ensiapuvälineet. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen henkilökunta soittaa hätänumeroon. Vanhemmilla on vastuu lapsen jatkohoidosta.
Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen, kun hän jaksaa hyvin osallistua toimintaan eikä tartuntavaaraa ole. Tarvittaessa lääkäri määrittelee lapsen toipumisajan. Toipumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa. On kurjaa, jos leikkikaveri tai henkilökunta sairastuu liian aikaisesta paluusta arkeen. Silloin kierre voi jatkua yksikössä monta viikkoa. Lapsen tulee olla ulkoilu- ja toimintakuntoinen, kun hänet tuodaan varhaiskasvatukseen. Sairauden jälkeen lapsi tarvitsee yhden kuumeettoman ja oireettoman toipilaspäivän kotona.
Sairastamisesta tulee ilmoittaa varhaiskasvatukseen välittömästi. Vanhempien toivotaan huolehtivan siitä, että lapsen ryhmän henkilökunta tietää lapsen sairauden laadun.
Mikäli lapsella on kuuriluonteinen lääkitys, yksikössä tehdään huoltajan kanssa lääkehoitosuunnitelman mukainen lääkkeenantolupasopimus. Ensisijaisesti kannattaa pyytää lääkäriltä kotiaikoina annettavat lääkkeet.
Epidemian hoitaminen
Epidemioiden yhteydessä hygieniaa tehostetaan käsihuuhteella ja ympäristön kosketuspintojen puhdistusta tehostamalla. Näin on hyvä tehdä myös kotona.
Mikäli varhaiskasvatuksessa todetaan useampia tulirokko-, kurkkutulehdus-, märkärupi-, silmätulehdus-, ripuli- tai oksennustapauksia, henkilöstö ottaa hoito-ohjeiden saamiseksi yhteyttä kunnan tartuntataudeista vastaavaan terveydenhoitajaan tai lääkäriin ja ilmoittaa epidemiaepäilystä terveyskeskukseen.