Kuusamossa nyt järjestettävien virtuaalisten keskustelutilaisuuksien nimi saattaa sattua päähän. Mitkä raatit?
Mainonnasta tuttu temppuhan siinä on kyseessä. Sanalla tällätään neuronille häiriö ja katkos.
Tekstisuunnittelijan eli copywriterin kikka on, että tehdään häiriö tavalliseen tapaan juoksevien ajatusten kulussa. Se häiriö tähdätään haluttuun kohtaan kaikkien maailman asioiden nimien totutussa ketjussa. Se tällätään haluttuun paikkaan, koska justiinsa siihen kohtaan pää tahtomattaan painii itseensä uuden muistijäljen.
Muistijälki syntyy, kun ”asioiden nimien”, niin sanottujen merkitsijöiden, suhde toisiin merkitsijöihin muuttuu. Ihminen vastustaa luontaisesti muutosta päässään, asioiden nimien ketjussa. Raati on raati. Siihen kuuluu monikossa myös d-kirjain. Se taipuu muotoon raadit, ei raatit.
Se tällätään haluttuun paikkaan, koska justiinsa siihen kohtaan pää tahtomattaan painii itseensä uuden muistijäljen.
Kuusamossa kuitenkin puhutaan vielä vanhaa suomeakin ja käytetään aiheestakin ylpeänä, erona helsinkiläisiin ja länsirannikon väkeen, sanaa raatit. Saatetaan tulla kylään raatille, juttelemaan.
Se ei kuusamolaista häiritse, että raatissa on kyseessä mitä ilmeisimmin maahanmuuttajasana meren takaa. Se on ruotsinkielen puhetta merkkaava prata. Ruotsalaisuus ei raatiksi syleillyssä maahanmuuttajasanassa häiritse, ellei siitä erityisesti muistuteta. Sivuhuomiona sen verran, että samoja puhumisen peruja lienee raatin ja raadin alkujuuri. Raatihan on ”puheen paikka”, ruotsiksi råd, joka Euroopassa tunnetaan yleisesti ranskalaisen puheen paikkana, parlamenttina, sanasta parler.
Raatille tulo on meille kuusamolaisille kuitenkin tuttu juttu ja ahaa! Eli ”virtuaaliraatit alkavat” -ilmoituksella tarkoitetaankin tuota meidän tuttua murreilmaisua.
Sittenkin iskee epäilys.
Asia ei ole vielä selvä kuin bläkki. Miksi raatit on tilaisuuden nimessä monikossa?
Onko tarkoitus, että virtuaalisesti raataillaan monestakin asiasta, eli sitten olisi kyse jo monista eri raateista saman aikaan. Eikö kuitenkin yleensä yhdellä raatilla yleensä raatata monista asioista! Otsikkohan on selekeästi väärin, kun siinä vaihetaan raati yllättäen rakkaan murreilmaisumme sisään ja väännetään vielä sana monikkomuotoon!
…Siellä on kunnassa joku kirjoitellut mitä sattuu väärin ja luulee, että noin saisi sanoa, että hän saisi väännellä raadin ja raatin välillä niin, että ilmaisee molempia ja vielä monikossa!
Kaikki nämä kysymykset ja oikeat vastaukset ovat aivan turhalta tunnustavaa painia päässä. Se ärsyttää vielä enemmän. Eikö vain voinut vain kirjoittaa, että raati?
…Siellä on kunnassa joku kirjoitellut mitä sattuu väärin ja luulee, että noin saisi sanoa, että hän saisi väännellä raadin ja raatin välillä niin, että ilmaisee molempia ja vielä monikossa! Naurettavaa! Tuota meidän sanaamme, olkoonkin vaikka kuinka merimaien raatailua, ei saa käyttää noin! Ei se ole Kuusamon murretta!
Pään sisäinen paini, vastalauseina purkautuvat kiellot, tuhina ja ärtymys aiheuttaa sen, että raatit painuvat mieleen. Copylle se onkin siis hyvä otsikko tapaamiselle, jossa raatataan Kuusamon kaupungin asioista.
Otsikko vain paranee, kun sitä käyttää aina vähän eri lailla, häiritellen – onhan rakkaalla lapsellakin monta nimeä.
