Kuusamon kylät

Jokaisella meistä on oma käsitys siitä, mikä kylä on. Joillekin kylä sanana voi herättää ajatuksia pikkusieluisuudesta, ympäristön liiallisesta ohjauksesta ja tiukoista käyttäytymisnormeista. Monille tulee kylästä mieleen naapuriapu, yhteisöllisyys ja turvallisuus.

Yhden määritelmän mukaan: ”kylä on pysyvän alueellisen kokonaisuuden muodostava pienehkö asutusyhteisö, joka koostuu toistensa läheisyydessä sijaitsevista maalaistaloista”.

Kuusamossa oli enimmillään (lukuvuonna 1959 – 1960) niin sanottuja kyläkouluja 67, jota lukua voitaneen pitää yhtenä Kuusamon kylien lukumääränä.
Maassa ja maasta muuton, väestörakenteen ja elinkeinorakenteen muuttumisen seurauksena kylien asukkaiden määrä Kuusamossa on laskenut.

Vaikka asukkaiden määrä on laskenut, kylät ovat säilyneet pääosin asuttuina ja Kuusamossa voidaan sanoa olevan edelleen kymmeniä kyliä.

Useissa kylissä toimii aktiivinen kyläseura, kyläyhdistys tai maamiesseura. Kylät voivat toimia myös yhteisessä kyläseurassa.

Kuusamon kylien kyläkummit

Kyläkummin tehtävät

• Toimivat kylälle muuttoa suunnittelevien, uusien asukkaiden ja monipaikkaisten sekä kesäasukkaiden tukena ja apuna
• Antavat tietoa kylään ja kuntaa liittyvistä asioista – mm. kylän vapaista asunnoista tai tonteista, palveluista, kylän ja kunnan yhdistys- ja harrastustoiminnoista
• Toivottavat tervetulleeksi kylään joko käymällä itse kylässä tai kutsumalla uudet asukkaat kylän tilaisuuksiin
• Ovat itse tai osoittavat uudelle asukkaalle tarvittaessa ”kyläkaverin” tutustuttamaan uuden asukkaan sekä kyläläiset toisiinsa
• Kyläkummi on kylän kasvot ja yhteyshenkilö, joka pyytää ja saa apua muilta kyläläisiltä kyläkummin tehtäviin

Kyläkummi käy yksin tai yhdessä toisen/toisten kyläläisten kanssa tervehdyskäynnillä ja tuo pienen ”selviytymispaketin” uusille asukkaille.