Hyppää sisältöön
Kädet puristavat lämpimästi toisiaan.

Kouluikäiset ja kiusaaminen

Kuusamon peruskoulujen suunnitelma kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi: 

Koulun opiskeluhuollon ja yleensä koko toiminnan tavoitteena on hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä niiden edellytyksiä lisäävä toiminta.  

Kiusaamista ennaltaehkäistään seuraavilla toimilla: 

  • Restoratiivinen työote:
    •  joka korostaa kohtaamiseen, vuoropuheluun ja yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia,
    • jossa pyritään osapuolten välisen ymmärryksen lisääntymiseen. Osapuolia kunnioitetaan oman konfliktinsa asiantuntijoina 
  • Osallisuuden tukeminen 
    • kedu (oppilaskunta), tukioppilaat, vertaissovittelijat ja liikuntatutorit 
  • Luokkien ja koko koulun henkilökunnan positiivisen, hyvän ilmapiirin tukeminen 
  • Peruskoulujen yhteisöllisyyttä tukeva hyvinvoinnin vuosikellon kautta 
  • Hyvä yhteistyö kotien kanssa 
  • Lapset puheeksi -menetelmä 
  • Luokkien ryhmäyttäminen 
  • Tietoa kiusaamisesta oppilaille (KiVa-koulu materiaali) ja koulutusta opettajille 
  • Oppilaat tietävät miten kiusaamiseen puututaan 
  • Kiusaamistapaukset kirjataan ja niistä ilmoitetaan huoltajille 
  • Riittävä välituntivalvonta ja työrauha oppitunneilla 
  • Säännölliset kiusaamiseen liittyvät kyselyt 
  • Järjestyssäännöt 

 Miten vapaa-ajalla puututaan kiusaamiseen: 

Myös oma lapsi tai kaveri voi kiusata. Kiusaamiseen tulee puuttua. Mikäli ilmi tulee vapaa-ajalla tapahtunutta kiusaamista, toimi alla olevan puuttumisohjeen mukaan.

Lisäksi on hyvä osata puuttua kiusaamiseen myös etäällä itse tapahtumasta tai kiusatusta. Toimi, mikäli havaitset lapsesi tai kaverisi puhuvan jostakusta toisesta ikävään sävyyn.

  • Lapsi, kiusattu tai kiusaaja, ei pääsääntöisesti puhu kiusaamisesta kotona. Kiusaaminen koetaan usein häpeällisenä ja hän voi pelätä menettävänsä kavereita, mikäli puhuu kiusaamisesta. 

    Lapsi voi muuttua ilottomaksi, eikä hän halua mennä kouluun tai harrastukseen tai esimerkiksi välttelee tiettyjä kavereita. 

    Myös muut jännityksestä kertovat oireet ovat mahdollisia. Lapsi voi kertoa esimerkiksi toistuvasti vatsakivuista, päänsärystä tai muuten ilmaisee, että jännittää mennä tilanteeseen, jossa todellisuudessa pelkää kiusatuksi joutumista.

    Mikäli kaverisi puhuu kiusaamisesta, on hyvä kannustaa häntä ottamaan asiaa puheeksi hänen huoltajiensa kanssa ja olla tukena tilanteen ratkaisemiseksi.

  • Se, että ei pidä jostakusta, ei välttämättä tarkoita kiusaamista. Ikävä puhe toisesta, toisen selän takana, voi kuitenkin mahdollistaa kiusaamista. Ikävän puheen avulla kiusaamisen mahdollisuutta perustellaan vanhemmalle tai kaverille. Tällaisen ikävän puheen hyväksyminen luo kiusaajalle kiusaamisen mahdollistavia ajatusrakenteita ja mielleyhtymiä toisesta.

    Kenties voimme oppia myös aikuisina puhumaan toisista ihmisistä kunnioittavaan sävyyn, kun nämä eivät ole paikalla. Rakennammehan näin lastemme elämän keskeisintä roolimallia – roolimallia, jonka ajatusrakenteet eivät suosi kiusaamisen sanoja ja tekoja.

  • Verkkokiusaajien anonymiteetti luo epätietoisuuden tunnetta siitä, kuka kiusaaja oikeastaan onkaan. Anonymiteetti onkin yksi verkkokiusaamisen ominaistekijä, mikä erottaa sen perinteisestä kiusaamisesta. Netti on vain väline ihmisten toiminnalle, joten lähes kaikki perinteisen kiusaamisen muodot kuten pilkka, juorut, uhkailu ja syrjintä, ilmenevät myös netissä.  

    Nettikiusaaminen on usein jatkoa koulussa tapahtuvalle kiusaamiselle ja kiusaaja on yleensä kiusatun tuttu. Epämiellyttävät kontaktit kannattaa lopettaa heti alkuunsa.  

    • Jos koet tulleesi kiusatuksi, ei kannata lähteä mukaan haukkumiseen ja uhkailuun, vaan palvelun mahdollisuuksien mukaan estää kiusaajalta tulevat viestit.  
    • Kiusaamisviestit kannattaa tallentaa, jotta niitä voi käyttää todisteena tilanteen selvittämiseksi esimerkiksi ruutukaappauksen (screen shot), kirjaa mahdollisuuksien mukaan ylös nettisivuston osoite, kiusaamisen päivämäärät ja kellonajat, kiusaajan nimimerkki, sähköpostiosoite ja IP-osoite   
    • Jos kiusaaja on tuttu lapsen koulusta tai harrastuksista, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kiusaajan vanhempiin.  
    • Katso ohje kouluikäisten lasten vapaa-ajalla tapahtuvaan kiusaamiseen puuttumiseksi. 
    • Kiusaamistilanteissa on hyvä olla yhteydessä myös sen palvelun tarjoajaan, jossa kiusaaminen on tapahtunut. Monet yhteisöpalvelut voivat lähettää kiusaajan ”jäähylle”.  
    • Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä poliisiin, mikäli kiusaaminen sisältää vakavia uhkauksia tai törkeää kiusatun kunnian loukkaamista 
    • Nuorelle ohje: Kerro asiasta jollekin, johon luotat, esimerkiksi ystävälle, sisarukselle tai jollekin aikuiselle. Voitte yhdessä miettiä keinoja, joilla kiusaamisen saisi loppumaan. Koulusi verso-oppilaat ovat olemassa myös sitä varten, että heille voi kertoa kiusaamisesta. Jos kasvokkain puhuminen ystäville tai vanhemmille tuntuu hankalalta, voit lähettää heille vaikka watsappia. Älä epäröi kertoa asiasta vanhemmillesi!

  • Lapsi ja nuori häirinnän kohteena 
    Jos joudut sukupuolisen häirinnän kohteeksi -Kerro asiasta omille vanhemmillesi tai muille läheisille aikuisille -Kerro asiasta luokanopettajallesi tai luokanvalvojallesi, kouluterveydenhoitajalle, koulukuraattorille, koulupsykologille tai jollekin muulle luottamallesi aikuiselle. 

    • Menettelytapa häirinnän ilmetessä 
      Jos näet häirintää tai ahdistelua koulussa tai vapaa-ajalla, sano häiritsijälle, että hänen käyttäytymisensä on loukkaavaa ja, että hänen on lopetettava.   
    • Pidä ahdisteltavan puolta!   
    • Tue ja usko häirintää kokenutta.   
    • Älä vähättele tapahtunutta, äläkä syytä ahdisteltua häirinnästä.  
    • Seksuaalinen ja sukupuolinen häirintä on tasa-arvolain 7 §:ssä kiellettyä syrjintää sukupuolen perusteella.  Syrjinnänkielto koskee myös perusopetusta antavia oppilaitoksia.  

Grooming: 

Groomingilla tarkoitetaan prosessia, jossa hyväksikäyttäjä luo lapseen tai nuoreen luottamussuhteen, jonka avulla hyväksikäyttäjä pystyy houkuttelemaan lapsen tai nuoren seksuaalisiin tekoihin. Hyväksikäyttäjä alkaa luottamussuhteen vahvistuttua esittää intiimejä ja henkilökohtaisia kysymyksiä lapselle tai nuorelle esimerkiksi murrosiän kasvuun ja kehitykseen, seksuaalisuuteen tai seksiin liittyen. Hyväksikäyttöön pyrkivä yrittää saada lapsen tai nuoren säilyttämään salaisuuden kiristämällä esimerkiksi teksti- tai kuvamateriaalilla, mitä on saanut haltuunsa. 

 Hyväksikäyttäjä voi pyytää tai kiristää lapsesta tai nuoresta intiimejä, paljastavia kuvia/videoita tai pyytää tätä esimerkiksi itsetyydyttämään web-kameran välityksellä. Hyväksikäyttäjä voi myös näyttää lapselle tai nuorelle web-kameran välityksellä sukuelintään tai omaa itsetyydytystään. 

Toimintaohje sama kuin muuhunkin nettikiusaamiseen. Katso nettikiusaaminen ja ohje nuorelle. 

Ohje kouluikäisten lasten vapaa-ajalla tapahtuvaan kiusaamiseen puuttumiseksi

Kuuntele, mitä lapsesi kertoo sinulle tapahtuneesta. Tue lapsesi tunnepuolta, lohduta tarvittaessa sekä vahvista häntä. Esitä tarkentavia kysymyksiä tapahtumien kulusta, ketä oli paikalla, mitä tapahtui, millainen asia aiheutti tunteen kiusaamisesta tai miksi kiusasit tai sanoit pahasti toiselle. Jos mahdollista, yritä pysyä maltillisena ja rauhallisena tilanteessa. Tämän lapsesi kanssa käymäsi keskustelun jälkeen: Ole yhteydessä niiden lasten huoltajiin, joiden lapset tai nuoret olivat paikalla tilanteessa. Soita tai mene pimputtamaan ovikelloa, jos tiedät missä toinen perhe asuu.

  1. Kysy voitteko yhdessä jutella asiasta?
  2. Keskustelkaa, sovitelkaa, pyytäkää anteeksi, kertokaa yhdessä lapsillenne mikä on sopivaa, mikä ei, kiusaaminen, nimittelyä tai toisen ulkopuolelle jättäminen ei ole sopivaa käytöstä koskaan.
  3. Sopikaa pelisääntöjä tulevaisuutta varten yhteistyössä toisten vanhempien kanssa. Vaikka toisesta ei pitäisi, niin hyvä on toimeen tulla, jos sellainen tilanne tulisi esimerkiksi harrastuksien parissa.
  4. Luo turvallinen malli lapsillesi. Jos lähestyy toista ystävällisesti ja avoimesta näkökulmasta, ei syyttävästi, niin yleensä sopu ja yhteisymmärrys löytyy. Tällä tavoin luot mallia huoltajana lapsillesi, että avoin vuorovaikutus ja rehellisesti puhuminen tuottaa turvallisuutta, vaikka tilanne olisi ikävä ja surullinen alkutilanteessa.
  5. Tue lastasi, vahvistamalla hänen tunne- ja vuorovaikutustaitojansa, ehkä tilanteissa opimme huoltajana itsekin.

Jos käy niin, että toinen tai toiset osapuolet eivät ole valmiita avoimeen keskusteluun tilanteesta. Älä lannistu, olet ainakin yrittänyt parhaasi tässä tilanteessa. Voitte aina kotona jatkaa tilanteen käsittelyä tarvittaessa sekä lapsesi on nähnyt huoltajastaan mallin, että häntä tuetaan vaikeissakin tilanteissa. Se on paras lahja, jonka voit lapsellesi antaa.